39. Huippu viikonloppu Ypäjällä!

Ypäjän karmaa? Niinkin voisi sanoa, sillä näköjään aina kun ollaan käyty Ypäjällä kilpailemassa, meillä on mennyt hyvin, mutta hyvä niin ;)

Niinkuin jo viime postauksessa kerroinkin, lähdimme torstaina Ypäjälle kansallisiin kilpailuihin missä kilpailtiin Animagi Dressage Futurecupin ensimmäisissä osakilpailuissa, missä perjantaina ratsastettiin joukkueohjelma, lauantaina henkilökohtainen ohjelma ja niiden kahden päivän yhteistuloksista 12 parasta pääsi kilpailemaan sunnuntaina varsinaisessa futurecup luokassa vasta, missä ratsastettiin omat kúr -ohjelmat.

Torstaina lähdettiinkin jo Ypäjälle ja ratsastin Wollen siellä illalla ypäjä hallissa, missä seuraavien päivien kisaradatkin oli. Wolle oli tosi rento ja letkeä. En ratsastanut sillä kuin korkeintaan 30min ja pitkät kävelyt, sillä se oli jo tarpeeksi hyvä ja tuli hyvin läpi siinä ajassa, eikä siinä ahtaudessa olisi paljon liikkeitä mahtunut ratsastamaankaan, kun ruuhkaa oli.

Perjantaina ratsastettiin siis joukkueohjelma ja mulla oli jo tosi hyvä fiilis verkassa. Mutta me varattiin ehkä vähän liian vähän aikaa siihen verkkaan ja tulikin vähän kiire, eikä ehditty saada sitä ehkä niin vikkeläksi jalalle kuin oisin halunnut vaikka se oli kuitenkin muuten tosi hyvä. Radalla se hyvä fiilis pysyi aluksi ja raviohjelma oli tosi hyvä ja rento, mutta käynnissä se jotenkin vähän lässähti ja jäi vähän pohkeen taakse, minkä takia takarit ei olleet ihan niin hyvät ja käynnin numerot olikin vähän heikommat. Laukka ohjelma on yleensä meidän vahvuus, mutta kun jotenkin sitten pakka "levähti" siinä käynnissä niin en saanut sitä enää niiin hyvin kasaan laukkaan kuin oisin halunnut ja me mentiinkin aika kovaa mun mielestä se koko laukkaohjelma, että oisin voinut peittää sen miten se oli hieman pohkeen takana. Ja se sitten kuitenkin näkyi lopputervehdyksessä, missä W teki Wollet. Elikkä saman mitä viime kesänä harrasti joka kisoissa, eli "fiksusti" ennakoi loppupysähdyksen ja sehän tulee sitten tosi valmistelemattomasti siihen, enkä voi oikeen muuta tehdä siinä enää kuin lopputervehdyksen ja kävellä ulos radalta. Siinä vaiheessa tekis mieli aina nirhata W kun se tekee sen ihan tahallaan sen ennakoinnin enkä koskaan pääse edes harjoittelemaan niitä pysähdyksiä kun pitää vain harjoitella sitä, että se edes laukkaisi loppuun asti ja miellellään treeneissä ei tehdä sitten pysähdyksiä ollenkaan keskilinjalla.
Ääh kuulostanpa negatiiviselta, oon jotenkin niin kriittinen aina mun ratsastuksen suhteen, että radan jälkeen jää aina ne huonot asiat radasta ensimmäisinä mieleen ja niitä asioita, mitkä meni hyvin, onkin vaikea miettiä.

Mutta luultavastikkin sitten kaikki muu mikä ei mennyt huonosti, menikin sitten ihan hyvin, sillä saatiin radasta 68.5% ja voitettiin luokka! Kuitenkaan mulla ei ollut niin sellainen "voittajafiilis" ollenkaan, kun jäi ärsyttämään niin paljon ne virheet, mutta tietysti olin todella todella iloinen ja vähän ehkä hämmästynyt noin hyvistä pisteistä ja hyvästä sijoituksesta! :) Hyvä Wolle! Ehkä en nirhaakkaan sitä vaikka joskus onkin turhan fiksu >:) Hahaa ei vaan, mutta siis siitähän syystä tämä kouluratsastus onkin niin mainio laji, että vaikka pari kohtaa radasta menisikin huonommin, niin voit tehdä muut kohdat niiin hyvin, että se ei vaikuttaisikaan sitten yhteispisteisiin niin paljon. Toisin kuin esteratsastuksessa, missä jos kiellät kaksikin estettä, lennät ulos ilman mitään tulosta tai arviointia edes siitä alkuradasta. Ja onhan se vaan positiivista, jos saa hyvät pisteet ja tietää, että pystyy vielä parempaan, eikä tuo ollut meidän vielä paras mihin pystyisimme. ;)

Super iso kiitos taas ihanalle Lotta Luomajärvelle upeista kuvista! <3

Wolle ja Seppo iltapäiväkävelyllä :)

Lauantaina ratsastettiin henkilökohtainen ohjelma. Varattiin reilusti enemmän aikaa verkkaan, ettei tulis kiire. Mutta nyt ratsastettiinkin se vähän ehkä turhankin aikaisin "vikkeläksi" jalalle, enkä ehtinyt saada sitä niin hyvää fiilistä ennen rataa, joten radallakin se fiilis oli aika neutraali koko ohjelman. Käynnissä jäi taas jalan taakse ja takarit menikin sitten ihan plörinäks kun en keskittynyt ratsastamaan niitä tarpeeksi hyvin. Myös käynninkauttavaihdon, mikä tulee keskilinjalla kohti tuomaria, möhlin ihan täysin. W tietty ennakoi, että nyt tullaankin lopputervehdykseen ja pysähtyi enkä saanut sitä kävelemään siinä välissä tarpeeksi sujuvasti ja nostin sen jälkeen vielä väärän laukan ja huomasin sen vasta parin laukka askeleen päästä, joka maksoi sen kohdan pisteet aika hyvin! Lopputervehdykseen ratsastin reippaammin kuin edellisenä päivänä, niin tulihan se pysähdys edelleen vähän töksähtäen, mutta Wolle ei ainakaan tehnyt sitä itse liian aikaisin, niin pääsin tekemään sen edes oikeassa kohdassa. :D Saatiin radasta 65.2% ja 1.sija! Sama juttu ilmeisesti kuin perjantaina, vaikka kerroinkin kaiken mitä radalla meni huonommin niin kai se kaikki muu meni sitten sen verran hyvin, että riitti noille sijoille! :)

En tajuu miten mul on näis kaikis kuvis niin vakava ilme kun kyl oikeesti olin tosi tyytyväinen!! Vakava laji :D

Mä vielä iltamyöhään kúriä opettelemassa ja toinen nukahti jo <3

Sunnuntai aamuna laitettu nuttura. Kiitos vielä Janni! Toi hyvää onnea ;)

Sunnuntaina molempien päivien yhteistuloksista 12 parasti ratsasti oman kúr ohjelmansa. Heti verkan alussa sanoinkin Villelle, kun Wolle tuntui niin rennolta, että "no kerrankin se on rauhallinen!" kun oli muina päivinä ehkä hieman jännittynyt alusta asti. Sain verkassa nopeasti Wollen hyvin läpi ja fiilis oli ihan sika hyvä, mutta sitten viimeisen käyntitauon jälkeen ennen viimeistä "ennen rataa viimeistelyravia" Wollesta tuli ihan pommi! Se jotenkin syttyi ja kun olikin jo mun vuoro mennä kiertämään rataa, Wolle vaan pomppi pari kertaa nähdessään ihmisen kävelevän aidan vieressä, mitä se ei ollut muina päivinä tehnyt ja olin jo ihan, että no just mitähän tästäkin radasta tulee. Ei siis oltu edes aijemmin menty tuota ohjelmaa vielä musiikeilla, mutta olin katsonut sitä ohjelmaa illalla videolta ja vielä aamulla, joten siinä vielä hieman lisähaastetta. :D

 Olin kuitenkin tosi tyytyväinen rataan lopulta! Wolle oli aika pinkeä, mutta ehkä ihan hyvällä tavalla, kun sain sen kuitenkin kohtuu hyvin pidettyä. Sisääntuloa en ratsastanut tarpeeksi huolellisesti ja pysähdys oli aika huono. Myös ensimmäinen lisätty ravi meni mönkään, kun mentiin luokan loppupäässä, eikä pohjaa oltu lanattu tietenkään luokan aikana niin pohjahan oli siitä keskilinjalta pehmeämpi kuin muualta niin siihen Wolle sitten kompastui ja se lisäys meni laukoille. Ei se kuitenkaan ollut pelkästään pohjan vika, oisin voinut ehkä ottaa enemmän puolipidätteitä ja ennakoida, että tietysti juuri yleisestä pysähdyspaikasta pohja on pehmeämpi, koska niin se oli muinakin päivinä, joten oisin voinut tehdä tiestä vähän loivemman. Mutta onneksi mulla oli toinenkin lisäys lopussa eli kun sain ekasta lisäyksestä 4 ja toisesti 7.5 niin niiden yhteistulos on pyöristettynä 6. En myöskään tehnyt ensimmäistä takaria niin huolellisesti, mutta onneksi tein toisen takarin paremmin niin se korotti sitäkin arvosanaa hiukan. Käyntikin oli edelleen hieman jännittynyttä, mutta nyt yritin ratsastaa sitä enemmän jalalla eteen, vaikkei olisikaan niin koottua, mutta kunhan kävelisi puhtaasti ja enemmän eteenpäin niin sekin kannatti. Muuten olin tosi tyytyväinen ohjelmaan. Wolle tuntui näistä virheistä huolimatta todella energiseltä ja hyvältä ja pysyin ihan hyvin musiikissa. Kúriä on niin kiva ratsastaa, kun saa tehdä ne kaikki asiat haluamassaan järjestyksessä ja voi laittaa liikkeet itselleen eduksi ja tehdä ne itselleen helpossa paikassa tai tehdä esim. paljon asioita, mitkä on ratsukon vahvuksia ja lisätä niissä vaikeusastetta. Niinkuin meidän ohjelmassa on paljon laukkaa ja vaihtoja eri teillä niin niitä on kiva tehdä kun se on tavallaan helppoa, mutta samalla vaativaa.

Saatiin ohjelmasta yhteensä 71.9% eli meidän enkat! Eikä tuomareillakaan ollut mitään erimielisyyksiä meidän sijoista. Itseasiassa Ruotsista tullut vieraileva tuomari antoi meille teknisiä 72% ja taiteellisia 74%!! Voitettiin tämäkin luokka ja olin tälläkertaa kyllä ihan voittofiiliksissä niinkuin hyvän radan jälkeen kuuluukin olla! :) 

Aika huippu viikonloppu kyllä! On se ihanaa kun kuitenkin koko alku syksyn mittainen saikku ja koko talven tiukka treeni tuottaa tulosta. Kolme rataa ja kolme sinivalkoista ruusuketta! On mulla kyllä supersupersuper heppa <3 Tästä on hyvä jatkaa kisakautta sitten jatkossa ulkokisojen parissa. :)