22. Keväisiä kuulumisia

Moikka taas! Taisinkin mennä jo viime postauksessa lupailemaan, että nyt alan aktiivisemmaksi, mutta kuinkas kävikään! On tässä ollut koeviikkoa ja muita töitä, ja tietty kiireitä näitten heppa menojen kanssa, ettei ole vain yksinkertaisesti ehtinyt... Tällä välillä viime kerrasta on taas tapahtunut kaikenlaista, joten pitäisi alkaa nyt kertomaan mitäs tällä välillä on tapahtunutkaan. Mistäs sitä alottaisi...

Ypäjältä 29.3.2014

Viime postauksen lopuksihan intoilin tulevia 16.3. järjestettäviä Vihdin harjoituskilpailuja, missä startattaisiin Wollen kanssa meidän ensimmäinen Va B rata. Sinne siis mentiin, vaikka yöllä oli satanutkin yhtäkkiä paljon lunta ja tullut pakkasta, niin kentällä ei voinut verrytellä ja maneesissa oli vain noin 20min ryhmäverkka. Päätin siis aamulla verrytellä Wollen kotona. Wolle oli jo kotona itseasiassa tosi hyvä! Toivoin vain, että sama tatsi pysyisi sitten siellä Vihdissä. Kun saavuttiin Vihtiin laitettiin se reippaasti karsinassa kuntoon ja sen jälkeen heti kävelemään ja verkkaamaan. Tein verkassa vain kaikki radan osat läpi ja olin itseasiassa tosi tyytyväinen kuinka hyvä Wolle olikaan! Ihan hyvin läpi, eikä näyttänyt kieltä ulkona, ainakaan paljon. Halusin vain tulla hakemaan siistin ja tasaisen radan, ettei se temppuile tai, että ylipäätään päästään ratsastamaan rata läpi ilman suurempia rikkeitä. Ja tässä onnistuttiinkin! Olihan radassa tietty monia monia pieniä virheitä, jotka oli ennemminkin valmistelemattomuus virheitä ja tietty sitä lisähiontaa kaikkiin liikkeisiin, taisin nyt mennä sen radan vähän sillain vain "ratana läpi" etten sitten keskittynyt niihin yksityiskohtiin niin paljon.Wolle oli myös vähän pitkä ehkä ja pitää saada myös enemmän aktiivisuutta takaosalle ja etuosaa ylös, ettei jää painamaan alas niinkuin välillä. Pisteskaala taisi olla 4-7 ja se 4 tuli tuosta valmistelemattomasta takarista vasemmalle. Saatiin myös lisätystä käynnistä 5, joten kotiläksyksi selvästi jäi harjoitella lisää käyntiä. Siihen ei ollakkaan hirveästi nyt puututtu, kun ei ollenkaan olla tajuttu, että se oisi noin heikko askellaji W:llä (tai sitten kuski ei vain osaa ratsastaa hyvää käyntiä). Olin kuitenkin tosi tyytyväinen, meidän eka Va B startti! Eikä mikä tahansa, vaan näitä ratoja, mitä tullaan tänä kesänä kilpailemaan eli tämä oli se FEI junioreiden joukkueohjelma. Laskin myös prossat itse kotona ja niitä tuli 63.9% eli ei mitkään super hyvät pisteet, mutta ihan riittävät nyt näin ekaksi startiksi. ;)

Ja jos se rata kiinnostaa niin...

Näitten rataharkkojen jälkeen jatkettiin ihan normaali kotitreeneissä vähän vaihtelevin fiiliksin. Välillä onnistui super, mutta joinakin päivinä ei ollenkaan. Kamalalla vaivalla ja kiireellä väsäiltiin meidän kúriä seuraavaa leiriä varten. Koreografia piti miettiä tarkkaan ja kellottaa varmaan 100 kertaa, kunnes saisi edes jonkun sopivan ajan ja sitten videoida se, jotta saisi laitettua siihen ohjelmaan sopivat musiikit. On tää kyllä vaikeeta! Kuitenkin hienoin juttu tässä välissä oli taas, että takatalvi suli ja ollaan päästy taas nauttimaan keväästä! Oon ainakin nyt molemmilla hepoilla käynyt vähän enemmän (pari kertaa) maastoilemassa kuin talvella, kun nyt ehtii vielä arkisin koulun jälkeen, ennen kuin tulee pimeää. Tompalla hauskinta ovat ehdottomasti kunnon laukkamaastot, missä voi päästää ponin menemään vain niin kovaa kuin pääsee ja se on niin hauska, kun T on ihan tohkeissaan menemässä "niin lujaa" mutta oikeasti se ei mene edes kovin lujaa... voi pikkusta :D Wollen kanssa oon käynyt tähän asti vain kävelemässä maastossa, jos oon yksin.

Käytiin myös Veeran kanssa ottamassa heti lumien sulattua pari kuvaa Tompan kanssa pellolla..:)

Hypätään sitten seuraavaan isompaan tapahtumaan, elikkä viime viikonloppuna 29-30.3. Ypäjällä järjestettyyn maajoukkue leiriin, missä oli aiheena tämä oma kúr ohjelma ja ensimmäisiin future cupin osakilpailuihin valmistautuminen.
Tätini toi meidän leirille omien vanhempieni ollessa matkalla. Leiri alkoi psykologi Mia Stellbergin luennolla, joka oli valmennettaville. Siellä kerrottiin paljon monia seikkoja ihan näistä henkisistä puolista tässä valmentautumisessa ja kilpailemisessa, mitä ei ennen ole tullut ajatelleeksi. Luennon lopuksi esiteltiin vielä uusi maajoukkuejohtaja. Sen jälkeen Mia piti myös luennon vanhemmille, sillä välin kun meillä oli urheilua, tai itseasiassa kuntotestit!

 Vähän ajan päästä alkoi valmennukset. Mentiin siis kaikki lauantaina omat kúr ohjelmamme Markolle. Wolle ei ollut mikään kovin hyvä lauantaina, tai oikeastaan koko viikonloppuna. Ei kovin hyvin läpi ja mitä nyt vähän temppuilikin, kun itse verkkasin. En ollut ehtinyt ratsastaa omaa kur ohjelmaa läpi musiikkien kanssa ennen leiriä kuin kerran, minkä takia en oikein tunne musiikkeja vielä. Aluksi olin vähän jäljessä ja sitten aloin kiiruhtaa ja koko loppu kurin olinkin liian edellä.äsh. Marko kuitenkin sanoi, että koreografia ja musiikit olivat ihan kivat ja oli muutenkin positiivisesti yllättynyt viime kertaan nähden. :)

 Loppuillan vaan hoidin ja ruokin heppaa, kattelin muitten valkkuja ja illalla mentiin Uksan kanssa Idalle yöksi. :)

"Kummipoika" Topi ♥

Sunnuntaina noin 5-6h yöunien jäljiltä täytyikin mennä ruokkimaan heppa ja itsekkin syömään aamupalaa, sillä kaikilla oli klo 9 aamula vetcheck harjoittelu. Piti siis olla kypärä päässä, lenkkari jalassa ja hevosella nivelsuitset päässä ja tehdä niinkuin oikeassa kilpailujen vetcheckissä tehdään + jättää hevosen passi siihen tarkistettavaksi. Itse kuitenkin tiesin jo mitä vetcheckissä tehdään, sillä viime vuonna esim. SM kilpailuissa ja finnderbyssä oli vetcheck, joten oon jo käynyt niissä ponin kanssa. Wolle käyttäytyi onneksi tosi nätisti ja juoksi hyvin. Sen jälkeen alkoivatin jo ratojen ratsastamiset. Eli sunnuntaina kaikki ratsastivat omat kurinsä tuomarille, joka arvosteli ne kuin oikeassa kilpailussa ja antaa vielä lopuksi suullisen palautteen, mitä korjattavaa ja mitä hyvää. 

Wolle oli verkassa ihan ok, aika samanlainen kuin edellisenä päivänä. Ratakaan ei mennyt mitenkään erityisen hyvin. Musiikki oli tosi hiljalla ja mulla oli jäänyt verkasta korvanappi korvaan, joten en edes kunnolla kuullut musiikkia. Ja taas samalla lailla kuin eilen, olin alkumusiikista vähän jäljessä ja hirveässä hädässä lähdin kiirehtimään ja yhtäkkiä olinkin taas koko loppu radan liian edellä. Sain kuitenkin radasta ja ratsastuksesta paljon palautetta, mitkä täytyy nyt käyttää hyödyksi. Esim, ravi oli aika kiireistä ja koottu käynti ei ollut kovin hyvää, joten sitä täytyy harjoitella nyt päivittäin maapuomien avulla. Sain myös neuvoksi alkaa kokeilemaan erilaisia kankikuolaimia, jos se mahdollisesti auttaisi tähän kielen roikottamis ongelmaan, löytämällä sopivamman kangen. Pisteskaala oli tuomaripaperissa 5-7.5 ja suurinosa siis sitä 6.5 ja 7 ja se 5 tuli kootusta käynnistä. Siinä tilanteessa, kun kuulin palautteen, se kaikki informaatio ja kaikki parantamiskeinot tulivat niin nopeasti, että tuntui et siinä kurissä ei ollut mitään hyvää. Vaikka tietty sehän se idea tässä oli, että saa palautetta, jotta voi ratsastaa vielä paremman kurin paremmin ja paremmin. Ja pisteet laskettuani olin saanut kuitenkin teknisiä 66% ja taiteellisia 68% eli ei nyt mitenkään huonosti silläkään ratsastuksella! ;) 

vaaihto..

lisättyä laukkaa

ja vielä lopputervehdykseen lisätyllä ravilla ;)

vain turpa mahtui kuvaan

Tämän jälkeen loppuverryttelin hepan ja sitten lähdettiinkin aikapian ajamaan kotiinpäin, sillä pari koetta oli vielä edessä ja luettavaa paljon.

Tää ketjuriimu on muuten ihan sikahyvä! Ei oo enää ollut miltei ollenkaan ongelmia lastatessa ;)

Nyt ei ole sen kummoisia leirin jälkeen tapahtunutkaan. Maanantaina Wollella oli lepopäivä, tiistaina mulla oli valkku ja tänään Wollella oli ratsutus ja lopuksi mäkin menin vähän ja W oli muuten ihan super hyvä!
 Kävin myös tänään moikkaamassa yhtä vanhaa tuttua eli siis Mantaa! ♥ Miten ihana aina onkin käydä moikkaamassa tätä ihanaa tammaa! Itseasiassa mä ratsastin sillä ja se oli ihan kiva ;) Kesti kyllä hetken, että löytää taas ne nappulat, miten tätä ponia taas ratsastettiinkaan. Niin vastakohta se oikeasti Wollen kanssa on, eikä siis mikään helppokaan! Huh kuskihan joutu ihan hommiin! Kaikki kuvat ©Krista, kiitti vielä! ♥

huii! Aina yhtä jännää ylittää pieni kavaletti mantan mielestä ;)

pus ♥

Tähän ei jää nämä kiireiset ajat ei! Tänä viikonloppunakin pitäisi tampereen suuntaan keritä nimittäin lauantaina tampereen hevosmessuille! Enhän mä periaatteessa mitään tarvitsisi, mutta kun kerran se lippu sen hippoksen mukana tuli niin onhan se aina kivaa mennä vähän kattelemaan.. ;) Ja sitten seuraavalla viikolla alkaakin perjantaina jo kolmipäiväiset kilpailut eli tän kevään ensimmäiset pm-katsastus kilpailut ja samalla future cupin eka osakilpailu. Iik jännää jännää! Meidän ekat _kunnon_ kisat sitten! Nyt vaan treeniä ja toivotaan parasta ensi viikonlopulle. 

Nähdään taas! :)

21. Alamäestä ylämäkeen ?

Heipähei taas! Tunnustan olleeni aika huono bloggaaja viimeaikoine, sorry! Viime postauksestakin on jo reilu kuukausi! Niin se aika vaan menee... Ajattelin siis tulla nyt kirjoittamaan tiivistetysti meidän kuulumisiamme viime ajoilta. :)

Viime postauksen lopuksihan kerroin siitä, kun tipuin Wollelta selkä edellä seinääpäin. Selälle ei sattunut niin pahasti onneksi, vain joku paksu nivelside revähti ja pääsin taas kolmen päivän päästä takaisin selkään, mutta kun se ei vain jäänyt siihen. Wolle jatkoi sitä ihme protestointi jarruttelu-hyppelyä melkein joka päivä, tai ainakin silloin kun pyysin sitä kääntymään vasemmalle käyttämällä oikeata pohjetta. Tietenkin (kun olen muutenkin vähän arkaluonteisempi ratsastaja) mulle tulee heti niissä tilanteissa mieleen se tippuminen, joten siinä hetkessä on niin epävarma olo, että tuntuu paremmalta tehdä sitten vain niitä helppoja juttuja, ja tietty siitähän heppa tajuaa, että näin kannattaa tehdä, kun se vaikean asian pyytäminen loppuu. Ei kuitenkaan oltu varmoja, että onko sillä mitään, kun se on koko syksyn ollut niin kiltti ja olen voinut joka paikassa julkistella "Wolle on niin kiltti, eikä ikinä tee mitään tuhmaa" niinpä niin.. Siksi näytettiinkin sitä ihan eläinlääkärille, mutta mitään sellaista mitä oisi voinut heti paljain silmin juoksuttaessa ja taivutteluissa huomata, ei löytynyt. Wollella oli myös pari viikkoa sitten sama kiropraktikko, joka kävi viimeksi marraskuussa, mutta hänen mukaan Wolle oli ihan hyvässä kunnossa, itseasiassa paremmassa kuin viime käynnillä. Eli se tarkoitti vain, jos mitään vikaa siitä ei löydy niin se "vika" on sitten siinä mun ja hepan yhteistyössä ja ratsastettavuudessa. Tietty jos se huomaa päässeensä niskan päälle tietyssä asiassa niin se käyttää sitä hyväkseen. Eikä sillä muutenkaan ollut ratsastanut muu kuin minä viimeiseen kolmeen-neljään kuukauteen.

Kävimme myös helmikuun maajoukkueleirillä. Sinne tultiin vähän epävarmoina, kun juuri sillä edellisellä viikolla se W:n possuilu oli alkanut. Menin ekana päivänä nivelillä ja mentiin vaan ihan perusjuttuja. Avoja, sulkuja, väistöjä, eteen, takas yms. Wolle meni siihen tilanteeseen nähden ihan hyvin! Toisena päivänä laitoin kanget. W protestoi sen tunnin aikana muistaakseni vain pari kertaa juuri kääntäessäni vasemmalle voltille, muttei sen enempää kun ei jääty sitten "kaivamaan verta nenästä". Leirien teemana oli omat ohjelmat, joten mentiin lopuksi joukkaria, joka meni ihan hyvin myös, ei mikään kaikista paras ja huolellisin rata, mutta menipähän ainakin ihan nätisti.

vaaaihto..

Hyvä poika!

Kiitos Ida kuvista! ♥

Kotonakin vielä mentiin viikon-pari viikkoa tätä samaa, välillä meni ihan hyvin, mutta välillä taas epäröitiin. Päätin ratsastaa ainakin väliaikaisesti vain nivelillä, sillä niillä mä olen itse paljon varmempi, kuin kanget kädessä. Uskalsin taas ratsastaa sitä oikeata pohjetta ja vaikka oltais siitä kierros tolkulla tapeltu niin mä en luovuttanut! Sen jälkeen se ei enää niin paljon tullut sitä oikeata pohjetta vasten.
 Mutta isoimman askeleen ollaan nyt tästä ryteiköstä päästy eteenpäin, kun saatiin ihan ammattilainen ratsastamaan Wollella pari kertaa. Sen jälkeen (tähän asti kopkop!!!) Wolle on ollut (ainakin viimeiset neljä päivää) taas melkein oma itsensä tai itseasiassa paljon parempikin, hetkittäin ihan suuper hyvä! Olen päässyt taas keskittymään niihin asioihin, mitkä olisi jo aikaa sitten pitänyt olla työn olla. Esimerkiksi kolmen viikon päästä on maajoukkueleirillä teemana kúr, missä oma kur -ohjelma pitää olla täysin valmis kun se ratsastetaan toisena päivänä kansainvälisen tason tuomarille! Mulla on nyt eri ohjelma-vaihtoehtoja kasassa ja eri musiikkivaihtoehtoja myös valittuna (laukka musiikkia lukuunottamatta!). Viime vuonnahan mulla oli Mantan kanssa disney -teema, mutta nyt haluun jotain vähän "vakavasti otettavamapaa". En kuintenkaan mitään mozarttia en en, vaan jotain menevää ja nykyaikaista. ;)

Viime viikonloppuna (lauantaina 1.3) kellotettiin ja videoitiin mun kúr ekaa kertaa, mutta se oli liian lyhyt. Alkupysähdyksestä loppupysähdykseen tuli aikaa noin 4min ja se kúrin pituushan pitää olla 4.50-5.00 minuuttia, joten olen nyt yrittänyt keksiä sinne väliin jotain kiekuroita ja myös ihan erikseen toisenkin radan, toivottavasti se ei vain ole liian pitkä sitten. Ensi viikonloppuna kellotetaan sitten uudestaan. Let see!

Mulla ei nyt muita tuoreita kuvia ole, koska silloin kun ei suju, niin eihän sitä tee yhtään mieli kirjoittaa blogiin, saatikka kuvata tai videoida! Tässä kuitenkin lauantailta pari pätkää. Kun Veeralla oli muuta menoa niin sain vähän poneillakkin! Ensin siis menin Tompalla vähän kavaletteja ja sen jälkeen Wollella kellotettiin kúr. Tuossa vaan videota ennen kuriä.

Ajatella, että jo kahden viikon päästä mennään Wollen kanssa meidän eka yhteinen ja mun ihka eka Va B!! Vihdin harjoituskisoissa siis! Tuntuu niin aikaiselta, tai kyllähän mä menin Wollella jo syksyllä pari alue he A rataa (jotka ei kyllä menneet kovin loistokkaasti...) mutta nyt on ihan eri tilanne kun tuntuu, että pitäis olla jo kaikki kondiksessa ja täydellisesti vireessä yms..! IIK!

Tästä jatketaan. Yritän päivittää taas seuraavan kerran tässä parinviikon sisällä, ettei tulisi taas liian pitkää taukoa. :)

20. Viime viikkojen takaisia kuulumisia

Moikka taas! Nyt mulla onkin aika monenlaisia viikon takaisia kuulumisia... Tomppa-kuulumisiin asti kirjoitin jo lauantaina, mutten ehtinytkään julkaista silloin.

Toissa maanantaina (20.1) oltiin estetunnilla (ryhmässä), mentiin paljon puomeja ja vähän matalaa jumppasarjaa  (minkä ekalla linjalla kaikki kolme estettä kaadettiinkin, hups..) ja mentiin myös linjaa missä oli astetta korkeampi lankku. Wolle meni jo paremmin kuin aikaisemmilla kerroilla elikkä kehitystä havaittavissa! Sehän siis hyppää juuri niin kuin kouluhevonen, mahdollisimman pitkälle ja syvälle esteeseen, vaikka pitäisi tulla lähelle ja hypätä korkealle. Kuitenkin se tuntui jo nyt vähän helpommalta, kyllä siitä vielä estehevonen tulee! ;) tai sitten ei.. hahah siis ihan vaihteen- ja huvinvuoksihan me vain hypätään, ei mitään vakavaa!

Tiistaina ja torstaina (21.ja 23.1) mulla oli pitkästä aikaa Riitan koulutunnit. Wolle meni yllättävän hyvin ja olin kyllä tyytyväinen! Kuitenkaan kun ei oltu taas vähään aikaan menty kenenkään silmän alla. Tehtiin tiistaina paljon siirtymisiä ravissa ja lopuksi ravi - vasen laukka - ravi - oikea laukka - ravi - vas. laukka jne. pitkin uraa vain pari askelta ja siirtyminen. Wolle tuli tosi hyvin kuulolle ja paremmin läpi siinä. Torstaina tehtiin vähän enemmän tehtäviä. Tehtiin avoja uralla, sulkuja uralla ja sulkuja uralta keskihalkaisijalle ja laukassa samaa vaihtojen kanssa. Meni tosi hyvin!

Perjantaina (24.1)  Wollella ja Tompalla oli rokotus, joten kävelytin vain Wollen lauantaina maastossa maastakäsin. Kävin kuitenkin Tompalla vähän ratsastamassa, koska sillä ei ole koskaan tullut meidän aikana rokotuksen jälkeen mitään oireita. Tomppa oli vähän jäykkä aluksi ja roikkui vasemmassa ohjassa kiinni, joten irrottelin ja taivuttelin ja yritin saada enemmän reaktiota takajalkoihin, ettei jää roikkumaan pelkkään käteenkään. En kuitenkaan "kiusannut" ponia kovin kauaa, sillä munhan piti mennä ihan kevyesti, joten verkkailin vain lopuksi ponin pois. Sellainen asia mulla jäi taas mieleen, kun aina nykyään kun ratsastan Tompalla niin sen satula valuu (ainakin kun mä ratsastan) niin inhottavasti lavoille, ettei poni edes pääse liikkumaan kunnolla, joten sekin asia pitäisi nyt lähiaikoina tsekata. Luultavasti satula on toppausta vailla kun eihän sitä ole koskaan topattukkaan, toivottavasti auttaisi?

Hypätään tässä vähän päiviä eteenpäin, sillä noilla välipäivinä ei oikein tapahtunut mitään erikoista.

Eli mulla oli taas tiistaina valmennus. Aloitettiin tunnilla ensin saamaan sitä vaan pohkeen ja ohjan väliin ympyrällä ja kulkemaan sitä yhtä linjaa, eikä poikkelehtimaan kuin "bambi jäällä". Meillä on ollut vähän vaikeuksia viimeaikoina enemmän vasemmassa kierroksessa, että saan sen kulkemaan siinä just pohkeen edessä. Kun siitä on tullut vähän vino ja ei millään viittis suoristua ja heti kun käytän ulkopohjetta niin tulee sitä vaan enemmän päin tai hypähtää vähän saadakseen mut lopettamaan, ettei sen tarttis tehä sitä mikä tuntuu rankalta eli suoristua. Kun Wolle tuli kuitenkin paremmaks niin alettiin tekemään ravissa avoja ja sulkuja ja myös laukassa avoja ja sulkuja ja parit vaihdot. Ne meni ihan hyvin, mutta oisin toivonut, että ois mennyt vielä paremmin.
Tässä pikku pätkä lopputunnista:



Ton valmennuksen jälkeen kattelin kotona vaan kaikkia Valegro, Totilas ja muita huippuhevosten kuvia ja videoita saadakseni lisää motivaatiota treeneihin, mutta kun niitten jälkeen katsoin tämän oman videon niin tuntui, että mä vaan pikemminkin "masennuin" kun huomasin heti niin paljon kaikkia virheitä! Niska oli vähän liian korkealla, ois voinu olla lyhyemmät ohjat, heilun siellä kuin heinäsäkki...  noh harjottelua harjottelua...eikä ollut muutenkaan parhaita päiviä!

Tänään mulla oli taas valmennus Wollella. Alotettiin heti sillä vaikeammalla suunnalla. Yritin siinä voltilla saada ulkopohjetta läpi. Mutta nyt se oli oikein kunnon känkkis siis se ei oo aikasemmin ollut ollenkaan tollanen en tajua mikä sille on tullut, kun on aina ollut niin kiltti? Vissiin alkanut testaamaan mua nyt tai jotain. Mutta aina kun pyysin siltä jotain mitä se ei tahtonut/viitsinyt tehdä niin se vähän niinkuin hyppäsi, ei hypännyt pystyyn eikä pukittanut mutta tavallaan hyppäsi vähän ilmaan ja pysähtyi. Jatkettiin kuitenkin kokoajan silleen, ettei se saa mua lopettamaan sillä, että se alkaa hyppiä. Noh aika pitkälle jo päästiin ja monta hyvää pätkää tuli kunnes kerran kun tuli taas sellanen kohta missä se protestoi mun antamiin apuihin niin se oikeen hyppäs sivulla ja multa lähti jalkkarit ja ohjat ja Wollehan sai kauheen paniikin ja lähti laukkaa, en oikeen muista mitä kävi se meni niin nopeasti tietty, mutta yritin vielä apinoida itteäni selässä pysymään, mutta mätkähdin kuitenkin selälteni maahan sitten viimein. Sattu ihan hirveesti ja olin varma, että nyt on selkä murtunut tai jotain.. Käytiin näyttämässä äsken terveyskeskuksessa ja siis eihän se murtunut ole, kun ihan itse ylöskin pääsin, mutta ihan kamalan kipeä ja koska röntken ei ollut käytössä niin ei teidetä onko vaan paha tärsky vai onko hiusmurtuma, mutta niin tässä nää lajin huonot puolet! 7 kuukautta kesti kunnes ekan kerran tipuin Wollelta. Nyt vaan kipulääkettä nassuun ja takas selkään kiipeen heti kun tuntuu siltä (siis kun selkä on ok) sillä nyt se on sen verran kipeä, että en mee mitään sanomaan. Toivottavasti menis ohi parissa päivässä.

Tällaista tällä kertaa! :)