21. Alamäestä ylämäkeen ?

Heipähei taas! Tunnustan olleeni aika huono bloggaaja viimeaikoine, sorry! Viime postauksestakin on jo reilu kuukausi! Niin se aika vaan menee... Ajattelin siis tulla nyt kirjoittamaan tiivistetysti meidän kuulumisiamme viime ajoilta. :)

Viime postauksen lopuksihan kerroin siitä, kun tipuin Wollelta selkä edellä seinääpäin. Selälle ei sattunut niin pahasti onneksi, vain joku paksu nivelside revähti ja pääsin taas kolmen päivän päästä takaisin selkään, mutta kun se ei vain jäänyt siihen. Wolle jatkoi sitä ihme protestointi jarruttelu-hyppelyä melkein joka päivä, tai ainakin silloin kun pyysin sitä kääntymään vasemmalle käyttämällä oikeata pohjetta. Tietenkin (kun olen muutenkin vähän arkaluonteisempi ratsastaja) mulle tulee heti niissä tilanteissa mieleen se tippuminen, joten siinä hetkessä on niin epävarma olo, että tuntuu paremmalta tehdä sitten vain niitä helppoja juttuja, ja tietty siitähän heppa tajuaa, että näin kannattaa tehdä, kun se vaikean asian pyytäminen loppuu. Ei kuitenkaan oltu varmoja, että onko sillä mitään, kun se on koko syksyn ollut niin kiltti ja olen voinut joka paikassa julkistella "Wolle on niin kiltti, eikä ikinä tee mitään tuhmaa" niinpä niin.. Siksi näytettiinkin sitä ihan eläinlääkärille, mutta mitään sellaista mitä oisi voinut heti paljain silmin juoksuttaessa ja taivutteluissa huomata, ei löytynyt. Wollella oli myös pari viikkoa sitten sama kiropraktikko, joka kävi viimeksi marraskuussa, mutta hänen mukaan Wolle oli ihan hyvässä kunnossa, itseasiassa paremmassa kuin viime käynnillä. Eli se tarkoitti vain, jos mitään vikaa siitä ei löydy niin se "vika" on sitten siinä mun ja hepan yhteistyössä ja ratsastettavuudessa. Tietty jos se huomaa päässeensä niskan päälle tietyssä asiassa niin se käyttää sitä hyväkseen. Eikä sillä muutenkaan ollut ratsastanut muu kuin minä viimeiseen kolmeen-neljään kuukauteen.

Kävimme myös helmikuun maajoukkueleirillä. Sinne tultiin vähän epävarmoina, kun juuri sillä edellisellä viikolla se W:n possuilu oli alkanut. Menin ekana päivänä nivelillä ja mentiin vaan ihan perusjuttuja. Avoja, sulkuja, väistöjä, eteen, takas yms. Wolle meni siihen tilanteeseen nähden ihan hyvin! Toisena päivänä laitoin kanget. W protestoi sen tunnin aikana muistaakseni vain pari kertaa juuri kääntäessäni vasemmalle voltille, muttei sen enempää kun ei jääty sitten "kaivamaan verta nenästä". Leirien teemana oli omat ohjelmat, joten mentiin lopuksi joukkaria, joka meni ihan hyvin myös, ei mikään kaikista paras ja huolellisin rata, mutta menipähän ainakin ihan nätisti.

vaaaihto..

Hyvä poika!

Kiitos Ida kuvista! ♥

Kotonakin vielä mentiin viikon-pari viikkoa tätä samaa, välillä meni ihan hyvin, mutta välillä taas epäröitiin. Päätin ratsastaa ainakin väliaikaisesti vain nivelillä, sillä niillä mä olen itse paljon varmempi, kuin kanget kädessä. Uskalsin taas ratsastaa sitä oikeata pohjetta ja vaikka oltais siitä kierros tolkulla tapeltu niin mä en luovuttanut! Sen jälkeen se ei enää niin paljon tullut sitä oikeata pohjetta vasten.
 Mutta isoimman askeleen ollaan nyt tästä ryteiköstä päästy eteenpäin, kun saatiin ihan ammattilainen ratsastamaan Wollella pari kertaa. Sen jälkeen (tähän asti kopkop!!!) Wolle on ollut (ainakin viimeiset neljä päivää) taas melkein oma itsensä tai itseasiassa paljon parempikin, hetkittäin ihan suuper hyvä! Olen päässyt taas keskittymään niihin asioihin, mitkä olisi jo aikaa sitten pitänyt olla työn olla. Esimerkiksi kolmen viikon päästä on maajoukkueleirillä teemana kúr, missä oma kur -ohjelma pitää olla täysin valmis kun se ratsastetaan toisena päivänä kansainvälisen tason tuomarille! Mulla on nyt eri ohjelma-vaihtoehtoja kasassa ja eri musiikkivaihtoehtoja myös valittuna (laukka musiikkia lukuunottamatta!). Viime vuonnahan mulla oli Mantan kanssa disney -teema, mutta nyt haluun jotain vähän "vakavasti otettavamapaa". En kuintenkaan mitään mozarttia en en, vaan jotain menevää ja nykyaikaista. ;)

Viime viikonloppuna (lauantaina 1.3) kellotettiin ja videoitiin mun kúr ekaa kertaa, mutta se oli liian lyhyt. Alkupysähdyksestä loppupysähdykseen tuli aikaa noin 4min ja se kúrin pituushan pitää olla 4.50-5.00 minuuttia, joten olen nyt yrittänyt keksiä sinne väliin jotain kiekuroita ja myös ihan erikseen toisenkin radan, toivottavasti se ei vain ole liian pitkä sitten. Ensi viikonloppuna kellotetaan sitten uudestaan. Let see!

Mulla ei nyt muita tuoreita kuvia ole, koska silloin kun ei suju, niin eihän sitä tee yhtään mieli kirjoittaa blogiin, saatikka kuvata tai videoida! Tässä kuitenkin lauantailta pari pätkää. Kun Veeralla oli muuta menoa niin sain vähän poneillakkin! Ensin siis menin Tompalla vähän kavaletteja ja sen jälkeen Wollella kellotettiin kúr. Tuossa vaan videota ennen kuriä.

Ajatella, että jo kahden viikon päästä mennään Wollen kanssa meidän eka yhteinen ja mun ihka eka Va B!! Vihdin harjoituskisoissa siis! Tuntuu niin aikaiselta, tai kyllähän mä menin Wollella jo syksyllä pari alue he A rataa (jotka ei kyllä menneet kovin loistokkaasti...) mutta nyt on ihan eri tilanne kun tuntuu, että pitäis olla jo kaikki kondiksessa ja täydellisesti vireessä yms..! IIK!

Tästä jatketaan. Yritän päivittää taas seuraavan kerran tässä parinviikon sisällä, ettei tulisi taas liian pitkää taukoa. :)