18. Haaste hevosenomistajille

Tämä haaste on tarkoitettu niille jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut.

Minut haastoi Susanna, kiitos! Ja itse haastan Jutan, Idan ja Nooran.

K E R R O   H E V O S E S T A S I :   R O T U ,   T A S O   J A   H I E M A N   L U O N N E T T A .

Wolle eli viralliselta nimeltään Wolle Wolkenstein on syntynyt 2003 Saksassa. Hän on hannoverilainen puoliverinen. Wollella on ollut meitä ennen vain kaksi omistajaa Saksassa, eli kasvattaja ja sen jälkeen myytiin kolmevuotiaana siihen kotiin, mistä me hänet ostettiin. Wollella oli omistaja perheen tytär kilpaillut Va B luokkia juniorivuosinaan ja pari vuotta ennen myyntiä sillä kilpaili Saksan maajoukkueratsastaja, joka kilpaili sillä Pyhää Yrjöä ja pari inter I rataa hyvin tuloksin. Itse olen kilpaillut hänen kanssaan syksyllä vasta pari He A tasoista rataa.

Juniorihevoseksihan Wolle omaa aivan täydellisen luonteen, sillä se on todella kiltti ja yrittää aina parhaansa miellyttääkseen ratsastajaansa, todellinen työmyyrä siis! Se ei pure eikä potki eikä se (ainakaan vielä *kopkop*) tähän mennessä ole yrittänyt hyppiä pystyyn tai pukitella tai muutenkaan vastustella ratsastajan antamia apuja. Wolle ei myöskään niinkään pelkää tai pelästyessään lähde ryntäämään pukkilaukkoja maneesin toiseenpäähän (niinkuin eräät ponit..) Onhan sillä omat vaikeatkin puolensa varsinkin ratsastaessa, tai eihän mikään hevonen ole automaatti! Mutta ratsastaessa Wolle on aika herkkä, että antaa kuitenkin tehdä virheitä eikä heitä sua heti selästään, mutta jos se ei ymmärrä niin se jännittyy ja saattaa heittää kielen ulos.. Wollen kanssa saa myös olla kokoajan hereillä, sillä vaikka se onkin kiltti niin se on erittäin fiksu hevonen, koko ajan keksimässä kaikennäköistä! Ja vaikka Wolle on helppo käsitellä niin pitää silti olla aina itse topakka ja muistaa missä hevosen rajat kulkee, sillä kyllä se nopeasti ottaa ohjat omiin käsiinsäkin jos sille ei anneta selkeitä ohjeita.

Wolle kuuntelee ;) Kuva: Ritva Waris-Wörlin

H E V O S E T   V A I   P O N I T ?   M I K S I ?

Varmaankin ponit! Kyllä mä taidan olla sellainen ikuinen poniratsastaja.. Ne ovat jotenkin paljon hauskempia, eloisampia ja suloisempia yleensäkin! Tarvitseeko tätä enempää enää perustella? ;)

E N S I M M Ä I N E N   H E V O N E N   /   P O N I ,   J O L L A   R A T S A S T I T   I T S E N Ä I S E S T I   E N E M M Ä N ?

Tomppa! Sillä ennen kuin Tomppa tuli niin ratsastin vielä ratsastuskoulussa, eikä siellä kovin itsenäisesti menty. Mulla ei siis koskaan ollut mitään vuokra-/ylläpito ponia, kun ostettiin suoraan oma poni. Tietty Tompallakin varsinkin aluksi mulla oli aina joku vanhempi katsomassa ja muutenkin valmennuksia joka viikko, mutta siis Tompallahan mä sain kokea kaikki ensimmäiset maastot kavereiden kanssa, uintiretket, itsekseen hyppäämiset ja tietty omat itsekseen ratsastelut.

Tomppa kesä 2013 Kuva: Karo Vuojolainen

K U M P I   P A R E M P I ,   K E N G Ä T Ö N   V A I   K E N G Ä L L I N E N ?   H E V O S E S I   K E N K I E N   K O K O ?   ( J O S   S E   O N   K E N G Ä S S Ä )

Noh, kun olen näitä muitakin hevosenomistajan haasteita lukenut niin melkein jokaisella alkaa samalla tavalla, että "riippuu" ja näinhän se minustakin. Eli yleisesti ottaen, jos hevosella treenataan/ratsastetaan/liikutetaan sitä useampaan kertaan viikossa niin kengät olisi miltei ehdottomat, mutta jos se on se eläkeläis poni siellä laidunkaverina, jota ei liikuteta kuin kävellen niin turha sillä on varmaan kenkiä silloin pitää. Ja Wollen kenkien koko on muistaakseni 2, Tompan en muista, joku minikenkä varmaan. ;) Myös hokkeja pidetään molemmilla hepoilla joka talvi kaikissa jaloissa.

Hokkien vääntöä Tompalle pakkasten tullessa syksy 2012

K L I P P A U S :   P U O L E S T A   V A I   V A S T A A N ?

Tämä on vähän samaa luokkaa kuin tuo edellinenkin kysymys, eli riippuu. Jos hevosta liikutetaan useampaan kertaan viikossa ja paksulla karvalla sille tulee kova hiki niin onhan se silloin pakko klipata, hevosellekkin mielyttävämpi kun ei tarvitse olla hiessä ja pahimmassa tapauksessa vilustua märkänä ollessaan. Mutta jos hevosta ei ratsasteta hikeen niin turhahan sitä on silloin klipata.Klippauksenkin voi tehdä kaiken näiden väliltä kun niitä eri klippaustyylejäkin on monia. Klippaa esimerkiksi vain ne kohdat, jotka hikoaa, vaikkei se olekkaan ehkä niin siistin näköinen kuin kokoklippaus. Omat hevoset on klipattu kokonaan (paitsi Wollelta pää, kun ei antanut klipata korvien läheltä) sillä ne ovat jokapäiväisessä treenissä, lämpimässä tallissa, ja ratsatetaan lämmitetyssä maneesissa ja kaikenlisäksi onhan ne siistimmän näköisiä. ;)

T A R H A A V A T K O   H E V O S E S I   Y K S I N   V A I   L A U M A S S A ?   M I K S I ?

Molemmat hevosemme tarhaavat tällähetkellä yksin. Ei ole sopivaa tarhakaveria löytynyt, enkä tiedä haluanko edes Wollelle tarhakaveria. Liian iso riski varsinkin juuri ennen kisakautta (ja hokkikaudella), jos nyt sattuu toisilleen haavat tekemään tai vaikka pahimmassa tapauksessa potkimaan pahemminkin, vaikka aika harvinaistahan se onkin. Wolle viihtyy varsin hyvin yksikin. Kesällä saatetaan kyllä laittaa ne muiden hevosten kanssa samoille laitumille, ainakin siellä on enemmän tilaa juosta karkuun. ;) Ennen kun meillä oli Tomppa ja Manta niin ne tarhasivat yhdessä, sillä ne pystyivät olla helposti samassa tarhassa ilman suurempia kinoja ja viihtyivätkin paremmin.

Tomppa ja Manta laiduntamassa kesä 2012

R A T K A I S E E K O   H E V O S E S S A   E N E M M Ä N   S E N   L U O N N E   V A I K O   U L K O N Ä K Ö   ( K U T E N   V Ä R I ) ?

Tietenkin luonne! En voisi kuvitellakkaan, että olisin etsinyt juniorihevosta pelkän ulkonäön perusteella ja tällähetkellä ratsastaisin jotain varmaankin todella kaunista, mutta vaikeaa ja ilkeää hevosta. Mutta onhan se ulkonäkö tietty plussaa!

M I L L A I N E N   O N   H Y V Ä   H E V O S B L O G I ?

Sellainen missä bloggaaja kertoo selkeästi ja kiinnostavasti omista mietteistään ja päivän tapahtumista/treeneistä ja jakaa mielipiteitään rohkeasti lukijoilleen. Tietenkin laadukkaiden kuvien värittämänä ja videotkin ovat plussaa! Itse luen enimmäkseen juuri tällaisia, jotka kirjoittavat kiinnostavasti ja heillä on kivoja kuvia ja tietty siisti ulkoasukin pistää ensimmäisenä silmään. Omat suosikkiblogini lukevatkin tuolla sivupalkissa.

P A H I N   T I P P U M I S E S I ?

Onnekseni en ole tähän päivään asti vielä tippunut mitenkään pahasti esimerkiski murtaen paikkoja. Mutta kerran aika alkuaikoina kun Tomppa oli tullut meille, ratsastin sillä sellaisessa isossa pyöröaitauksessa kaverini kanssa. Kaverini ratsastama poni sitten potkaisi seinää, josta kuului kova pamaus ja Tomppahan sai siitä syyt lähtöön ja heittikin mut selästään. Muistan kuinka paniikissa olin kun halkaan sattui enkä pystynyt varaamaan painoa sille. Luulin jo pahinta, että se oisi murtunut. Kävimme sitten näyttämässä sitä päivystyksessä ja isoin huoli helpotti kun kuulin, ettei jalka ollut murtunut vaan nilkka oli vain venähtänyt. Sain kuitenkin pariksi päiväksi kepit ja takaisin selkäänkin pääsin jo neljän päivän päästä, ei mitään sen pahempaa siis onneksi.

K U I N K A   M O N T A   L O I M E A   H E V O S E S I   O M I S T A A ?
En osaa vastata tähän muuten kuin, MONTA!  Minusta ehkä vähän liiankin monta, mutta kaikkeen tarpeelliseen löytyy loimensa, ja varsinkin klipatulle hevoselle! Kuivatukseen, ratsastukseen, sateeseen, sisälle, ulos, eri paksuisia ja eri kokoisia, siis Tompalle ja Wollelle ja jotain Mantankin kokoisia loimia meille vielä jäi.

K U I N K A   U S E I N   H E V O S E S I   L I I K K U U ?
Wolle liikkuu 6-7kertaa viikossa, eli periaatteessa joka päivä riippuen viikosta. Normaali viikko koostuu yleensä kahdesta valmennuksesta, kaksi omaa treeniä, yksi kevyempi päivä, yksi maasto tai puomi/este päivä ja yksi kävelytys tai ihan vapaa päivä, enemminkin itselleni, jos haluan pitää tallivapaan tai en muutenvain koulun - tai vapaa-ajan menojen takia ehdi tallille. Yleensä yritän kuitenkin aina päästä, sillä kun tuolla tallille ne tarhailee vain puoli päivää niin urheiluhevosen on hyvä liikkua myös kuin seistä koko loppupäivä vain sisällä.

O L E T K O   V A R O V A I N E N   V A I   " U H K A R O H K E A "   R A T S A S T A J A ?
Mitä itseäni olen oppinut tuntemaan, niin olen ehkä enemmänkin kallellaan siihen varovaiseen ratsastajaan ja olen aina ollutkin. Jos nään jonkun hevosen joka pukittelee tai oikkuilee ja minun pitäisi hypätä selkään niin en varmaankaan uskaltaisi! Omat ponit on asia erikseen kun ne taas tuntee. Olen tietty tullut rohkeammaksi ajan myötä, muistan kuinka joskus ratsastuskoulussa tipuin kerran eräältä tammalta ja kaverini kanssa alettiin pelätä sitä ponia eikä kumpikaan enää halunnut sitä tunnille, kunnes tietty voitettiin tämä pelko kun oli vain pakko mennä sillä ponilla. Mutta se riippuu tietty niin siitä tunteesta mikä on selässä. Varsinkin jos et tunne hevosta ja se vaikuttaa siltä, ettei sillä ole aikomustakaan kuunnella sinua, niin kyllä siinä vähän miettii, että kannattaako tää, mutta esim jos musta vaan tuntuu, että kun nyt jatkan niin kyllä mä saan tän vielä avuille niin ei siinä vaiheessa mitenkään pelota yhtään. Ja varsinkin nämä omat hepat, kuten nyt vaikka Tomppa, joka joskus oikkuilee niin se on ennemminkin hassua kuin millään lailla pelottavaa, kun tuntee sen ponin jo niin hyvin ja sen kaikki aikeensa niin eihän sille voi muuta kuin nauraa. :)

17. Hölläilyä

Ajattelin palailla taas normaali kuulumis postauksien pariin! Itseasiassa ei mulla tällä kertaa mitään valmennus -kuulumisia ole kun nyt koko joululoman ollaan vähän huilailtu Wollen kanssa. Koko syksy oli yhtä matkustamista eri valmennuksiin, parissa kisoissakin käytiin, tallin muutto yms. niin hyvä palata välillä pari askelta taaksepäin ja hengähtää vähän.

Kaikilla muillakin - ainakin täällä etelä-suomessa - taisi olla lumeton joulu, joka oli aika kurjaa, sillä ei ollut niin joulu fiilis! Mutta hyviä puolia, ettei ollut liian kylmä ja me ollaan päästy ainakin ihan hyvillä pohjilla maastoilemaan Veeran ja yhden muun tallilaisen kanssa. Kivaa on ollut ja hepat ovat käyttäytyneet hyvin! Vaikeahan se oli uskoa Wollesta, kun ei kuulemma siellä Saksassa sillä oltu paljon maastoiltu, mutta täällä se menee ainakin ihan nätisti, mitä nyt laukatessa joutuu vähän enemmän pidättelemään. ;) Niin ihana luonteinen kaveri se vaan on ♥






















Wollekin sai myös yhden joululahjan - mitkä itseasiassa olin itse valitsemassa - eli valkoiset karvabootsit! Pitihän sillekkin nyt jotain hankkia ;) Näitä sitten käytän vain-ja vain tulevissa kisoissa, että tämä valkoinen väritys pysyisi!

Ollaan siis tähän asti aika paljon vain verkkailtu rennosti nivelillä, kuten tänäänkin. Ainut ongelma nyt on ollut, kun en ole taas tehnyt sellaista "kunnon treeniä" vähään aikaan, enkä ole käynyt nyt pariin viikkoon valmennuksissakaan, niin heti jos teen jotain vähän hankalampaa niin kieli saattaa välillä näkyä, enkä ole muutenkaan saanut sitä vähään aikaan kunnolla läpi... no kuitenkin.
Tänään yritin tehdä vähän enemmän. Alku kävelyn ja keventelyjen jälkeen aloitin heti laukassa ympyrällä. Mietin aikaisempien valmennuksien tehtäviä, eli yritin saada takaosaa sisälle ympyrällä ja tehdä paljon väistöjä, jotta se tulisi vielä nopeammaksi kyljistä ja vetreämmäksi, mutta jos tuli vähänkin vaikeampi tilanne, kuten otin pariin kertaan laukkasulkuja uralta keskihalkaisijalle ja Wolle tuli liian lyhyelle ja korkealle niskalle niin blops kieli tuli ulos, sitten taas jatkoin ympyrällä tehden puolipidätteitä jne.. ravissa tein myös väistöjä ja yritin saada sitä vain paremmin ohjan ja pohkeen väliin. Mutta oli tänään hyviäkin pätkiä ja ne täytyy pitää mielessä ja pyyhkiä pois ne huonot, eikä sillä nyt paljoon varmaan näkynyt! Nyt vain pitää pysyä itse rentona ja tomerana niin ehkä tää tästä. Ja pian päästäänkin taas valmennuksiin, jee! Siihen asti saan taas selvitä itsekseni :D Ellei joku halua tulla tänne vähän ratsastamaan Wollea mun puolesta.. noei! Ihanaahan tää on tehdä yhteistyötä näin kivan hevosen kanssa, mutta välillä vaan ärsyttää toi iänikuinen (okei wolle on ollut mulla 5-6kk..) ongelma..

Tulipas hämäriä kuvia, no toivottavasti siitä nyt hevosen erottaa ;)

tuh <3

Tuntuu, että nykyään sitä tekemistä riittää joka väliin! Kohta koulukin taas alkaa ja heppailuun jää pienempi osa päivästä. Pitäisi vielä opetella junioreiden FEI radat ensi kautta varten, jotta niitäkin pääsisi treenaamaan ja kúrikin on tässä työn alla - musiikkeja ja radan kokoamista vailla.. Ja niin ärsyttää sekin kun just löysin kivat musiikin mitä oisin oikeastikkin voinut käyttää, mutta myöhemmin kuulin, että ne on jo sillä ja tolla niitten kúreissä ainakin viime vuonna, ja kun junnuja on vielä niin vähän niin ei ole kiva kuulla jokaisella samoja musiikkejakaan. Ois kiva jos ois jotain speciaalia, että siitä musiikista sit tunnistais, että nyt tulee ella ja wope ;)  Nykyään vaan kaikilla on niin hyvät ja tuntuu, että kaikki kivat mitä mä vaan löydän niin on jo tosi "käytettyjä".. noh enköhän mä vielä jotkut kivat musiikit löydä!

Tilattiin muuten toissapäivänä ifolorilta jokavuotisten seinäkalentereiden lisäksi ensimmäinen canvas -taulu! Ja tuli kyllä hieno ja näin nopeastikkin! Nyt saan kerrankin laittaa jotain kivaa mun tyhjille seinille... :) Tilattiin myös Veerasta ja Tompastakin, mutta se tulee varmaan myöhemmin.

Tällaista tälläkertaa, toivottavasti ensi kerralla vähän posiitivisemmissa tunnelmissa! :)

16. Vuosi 2013 tiivistettynä

Noniin se ois sitten vuosi 2013 ohi ja uusi vuosi taas edessä! Itsekkin innostuin nyt muistelemaan vielä täällä blogin puolella vuoden 2013 heppailujen kohokohtia, joten eiköhän oteta katsaus vielä edelliseen vuoteen 2013...

Tammikuu
Tänä vuonnahan minulla oli vielä ponitammani Manta, joten koko kevät menikin sen kanssa treenaillessa. Tammikuun aikana ei ehtinyt tapahtua mitään erikoisempaa, kuin treenasin Mantalla ahkeraan tahtiin. Käytiin maajoukkueleirillä, aluevalmennuksissa Lohjalla ja ratsastin muuten kotona.

Helmikuu
Helmikuussa varasin usein maneesia kúrin harjoitteluun ja siinä kuussa meni paljon aikaa sen viimeisiin suunnitteluihin ja musiikin editointiin ja muuhun, sillä sen kuun maajoukkueleirillä ratsatettiin jo kúrit. Kävin myös helmikuussa jo kokeilemassa ensimmäistä juniorihevos kokelasta ihan Suomessa. Ratsastettiin myös paljon ulkona kun oli hyvät lumipohjat!

Maaliskuu
Maaliskuussa kävin myös aluevalmennuksissa, kokeiltiin ensimmäistä kertaa hiihtoratsatusta Tompalla, harjoittelin kotona Mantalla tulevan kauden FEI ratoja kotona ja meilllä oli maajoukkueleiri missä harjoiteltiin myös ratoja.

Huhtikuu
Huhtikuussa kisakausi alkoi ja menin rataharjoituksena hyyppärässä yhden FEI ohjelmista tulevaa DTT:n kansallista kisaa varten, jonne oltiin kuitenkin lähdössä, mutta sen herpesviruksen takia peruttiin. Muuten jatkoin treenejä kotona ja vihdoin startattiinkin jo kauden ekat kansalliset poni-haassa, jotka meni paremmin kuin odotettiin! Sijoituin kolmanneksi ja saatiin 66.3%!

 Loppukuusta meillä oli vielä kúr-harjoituskisat Vihdissä, missä ulkomaalainen tuomari antoi meille kúristä yhteensä 72%! Startattiin vielä toiset kansalliset myös vihdissä missä sijoituttiin viidensiksi.

Toukokuu
Heti toukokuun alussa järjestettiin Ypäjällä ne aikaisemmin peruuntuneet ensimmäiset pm-katsastus kilpailut jotka olivat samalla future cupin ensimmäinen osakilpailu. Meidän osaltamme kisa meni ihan hyvin sillä tuloksin, että päästiin kolmannen päivän finaaliin ja oltiin siinä seitsemänsiä. Maastoiltii myös aina kisojen ja treenien välissä niin paljon kun ehdittiin.

Käytiin myös kYIF:n aluekisat, missä sijoituttiin toisiksi ja seuraavana viikonloppuna olikin jo mun ensimmäiset ja viimeset poni SM kisat mitkä päättyivät myös meidän osalta hyvin finaalissa seitsemänteen sijaan!

Heti seuraavana päivänä tehtiin vielä kolmas hevosen etsintä matka Saksaan, missä löysinkin Wollen!

Kesäkuu
Kesäkuun alussa startattiin meidän ensimmäiset kansainväliset kisat finnderbyssä ypäjällä! Ekana päivänä sijoituttiin viidensiksi, mutta tokana päivänä ei mennyt niin hyvin.

Finnderbyn jälkeen seuraavat kisat olivat myös Ypäjällä eli kansallinen junioriderby, joka meni meidän osalta erittäin hyvin sillä ekana päivänä voitettiin luokka ja tokana päivänä oltiin neljänsiä eli yhteispisteissä voitettiin!
Ne olivatkin sitten viimeiset yhteiset kisat Mantan kanssa.

Tässä kuussa myös lopulta ostettiin Wolle, joten siitä lähtien se oli virallisesti meidän ♥ Päätin lähteä sitten Saksaan treenaamaan Wollella pariksi viikoksi ennen kuin se tuodaan suomeen. Piti myös hyvästellä Manta.

Heinäkuu
Itseasiassa se oli vielä kesäkuun puolella, kun lähdin Saksaan, mutta kuitenkin olin siellä melkein heinäkuun puoleen väliin asti. Se oli kyllä niin opettavainen ja kaikinpuolin mieletön matka! Vieläkin ikävä sinne..

15. päivä Wolle saapuikin Suomeen ja Manta myytiin... Loppu heinäkuu menikin Wolleen tutustuessa ja kesää muuten viettäessä.

Elokuu
Elokuussa ei tapahtunut mitään erikoisempaa. Treeni Wollella jatkui ja alettiin suhtautua yllättäen ilmestyneeseen kieliongelmaan vähän huolestuneemmin ja yritettiin etsiä erilaisia pikku konsteja siihen.
Meillä oli myös meidän ensimmäiset kisat Lahdessa, mitkä meni ihan hyvin, sillä Wolle käyttäytyi hienosti ja ratakin meni ihan hyvin ja sijoituttiin neljänsiksi! Hypättiin myös ensimmäistä kertaa.

Syyskuu
Heti syyskuun alussa oli kauan odotettu Kyran klinikka missä me oltiin Wollen kanssa juniori ratsukkona ja keskityttiin ongelmakohtien korjaamisiin ja Kyra kävi Wollen selässä. Käytiin myös meidän tokat kisamme, mitkä eivät menneet niin hyvin sillä tuomarit rokottivat välillä vilahtavasta kielestä aika paljon eikä muutenkaan ollut hyvä päivä.. Loppukuusta muutettiin Wollen kanssa Erkylän tallille!

Lokakuu
Lokakuussa Ritva kävi tallillamme kuvaamassa ihania kuvia mitä olen monissa paikoissakin käyttänyt! Aloin keskittyä ratsastamaan Wollea enemmän eteen alas, ettei jää niin paljon paineeseen ja lyhyelle niskalle, jolloin kieli tulee ulos, joten tässäkuussa tapahtui varmaan isoin askel sen ongelman suhteen ja taas yksi ovi avautui, eli opin tunnistamaan milloin kieli on ulkona ja mitä mun pitäisi suunnilleen tehdä, että se ei tulisi ulos. (Se ei tietenkään helppoa ole kun ei vieläkään aina onnistu..) Tässä kuussa myös Tomppa sai paikan Erkylästä ja muutti myös sinne.

Marraskuu
Marraskuun alussa samat treenit jatkuivat Wollen kanssa, ei mitään ihmeellistä, mutta loppukuusta oli kauan odotetut maajoukkue katsastukset, jotka päätyivät niin että päästiin A-renkaaseen ja jäätiin leirille.

©Terhi Lehtimäki

Joulukuu
Joulukuussa jatkettiin taas reipasta valmentautumista nimittäin maajoukkueleirillä ja muilla valmennuksilla. Viikko ennen joulua alettiin kuitenkin ottaa vähän rennommin ja ollaankin nyt ehditty maastoilla pariin kertaan ja hyppäämälläkin! Muuten ollaan otettu aika rennosti pari askelta taaksepäin ja vähän lomailtu.

Vuosi 2013 on ollut todella opettavainen ja antoisa, mutta toivottavasti vuodesta 2014 tulisi vielä parempi!

Joten hyvää uuttavuotta 2014 vielä kaikille blogini yli 200 lukijalle! ♥