37. Kisakauden aloitus ja valmennuksia

Hei taas pitkästä aikaa! Siis voitteko kertoa mulle miten nyt voi olla jo huhtikuu? Vastahan oli helmikuu? Miten tää kevät on mennyt näin nopeasti?! Tottakai, hyvä vaan, sillä silloin kesä tulee nopeammin ja ootankin kesää jo niiin paljon! Mutta jos kesä tulee näin nopeasti niin se meneekin sitten vielä nopeammin. Ja mitä kesän jälkeen odottaa? No ylioppilaskirjoitukset! En ole vielä edes henkisesti valmistautunut siihen, että mä oikeasti aijon kirjoittaa ensi vuonna ja mun pitäisi saada se valkolakkikin keväällä 2016...? Noh saa nähdä :D

Tää bloggailu on vähän jäänyt, niinkuin varmaan näkyy, mutta lopettaa en vielä kokonaan kuitenkaan aio. Pieni kelaus vaan tässä parin kuukaden sisällä tapahtuneisiin tärkeimpiin tapahtumiin. :)

Niin kuin viime postauksessa kerroinkin menevämme Tampereen kansallisiin niin aloitettiin kilpailukautemme tänä keväänä siellä sunnuntaina 8.3. Luokka oli avoin Va b junioreiden esiohjelma, missä on kaikkia FEI junioreiden ohjelmien asioita ja lisäksi myös käynninkauttavaihdot. Meidän osalta kisat menivät aika huonosti… Mikä oli miltei oletettavissa 7kk kisatauon jälkeen jännittyneellä hevosella ja jännittyneellä ratsastajalla. Rutiinikin näihin kisapäiviin ja aikatauluihin oli vielä hukassa pitkän talven jäljiltä. Eikä meillä muutenkaan ole kovin hyvin aikaisemminkaan Tampereen Niihamassa mennyt. Niin kuin esim. viime vuoden katsastuskisat ja SM:t… Onneksi siellä ei ole enää tänä vuonna muita tärkeitä kisoja :D Eivaan, tosi hyvä paikkahan se on hyvine puitteineen, mutta jostain syystä me aina selvästi alisuoriudumme siellä. Wolle oli radalla tosi jännittynyt ja kuuma jonka seurauksena tuli useita rikkeitä varsinkin juuri tuomaripäädyssä Wollen ottamista ylimääräisistä tempauksista, mikä vaikuttikin sitten moneen kohtaan. Pisteskaala oli 0-8 ja prosenteiksi saatiin 59.jotai… Eli ei ihan meidän päivä ollut. Ei muuta kommentoitavaa :D

Kuvat: Lotta Luomajärvi :)

Jotain todella pelottavaahan siellä kulmassa varmasti oli...Luultavasti sapelihammastiikerin varjoja..eihän sitä koskaan tiedä

Mulla lähti jalkkaritkin edellisessä kulmassa ennen tätä pidennystä, joten lähdettiin sitten vähän huonolla valmistelulla pidentämään :D

puff

urhoollinen tallikoira (not)

Tampereen jälkeen heti maanantaina suuntasimmekin Kirkkonummelle Nissalaan Warwick McLeanin valmennuksiin, sillä pyritään käymään siellä aina kun mahdollista. Valmennus meni tosi hyvin (niin kuin aina;) ja saatiin kehuja, että ollaan edistytty taas vähän tällä välillä. Jee :) Aluksi aloitettiin vaan ihan käynnissä ja rauhallisessa ravissa sillä, että hevonen kulkee täysin selän läpi ja pyrkii itse pohkeen kautta kohti kuolainta. Ja juuri sitä, että ei kotona voi aina treenata kisamuodossa, täytyy päästä treenaamaan hevosta eri pituuksilla ja eri asteisella muodolla kotona. Ja juuri tämä on ollutkin meille aina vähän hankalaa, sillä Wolle itse, varsinkin jännittyessään, vetää niskansa todella korkeeksi "virkkuukoukku kaulalle" jolloin se täytyy yrittää ratsastaa mahdollisimman rennoksi ja läpi, jotta se uskaltaa antaa periksi niskastaan ja tulla paremmin kohti kuolainta. Siinä ei todellakaan mitkään liian päättäväiset otteet auta, tai se pakenee vielä korkeammalle niskasta vaan täytyy ns. kokoajan neuvotella pohkeen ja ohjan kanssa kevyesti tekemällä esim väistöjä ja taivutuksia ja saada se paremmin avuille ja sitä kautta rentoutumaan. Tehtiin tämän jälkeen lopputunti vähän uutta, eli tehtiin piruettilaukkaa ja paljon harjoituspiruetteja. Sillä viime kaudella me aina radalla laukattiin vaan kovaa ja pitkänä, kun en osannut koota tarpeeksi Wollea eikä sekään jaksanut sitten yhtäkkiä laukata kootummin, kun ei oltu sitä harjoteltu. Joten on hyvä harjoitella vähän niitä vaikeampia juttujakin sitten kotona ja viedä välillä vähän äärirajoille, että tietää mitä oma heppa jaksaa sillä hetkellä ja mihin pystyy. Wollella on nykyään paljon vahvempi kokoamiskyky kuin esim. viime talvena kun ollaan näitä kokoamisia juuri tämä talvi/kevät harjoiteltukkin. Oikealle piruetit onnistuivatkin hyvin, eikä niitä tehtykkään sitten kovin montaa, mutta vasemmalle Wolle ei taipunut ihan yhtä hyvin tai astunut oikealla takasella alle yhtä vahvasti niin ne piruetit oli selvästi heikompia, joten työstettiin niitä enemmän ja lopulta harjoituspiruetit vain parani ja parani ja tehtiin pari ihan hyvääkin puolipiruettia! Wolle oli ihan super hyvä ja teki todella kuuliaisesti töitä. Jäi muutenkin tosi positiivinen fiilis valmennuksesta! On se vaan paras <3

Sattumalta paikalla ollut Ritva otti meistä ihania kuvia <3, joista tässä osa:

Tää oli mun lempparikuva piruettiharjotuksista<3 hieno poika :)

Heti niiden tampereen kisojen jälkeen ilmoittauduttiinkin sitten seuraavan viikon lauantaille Vihtiin rataharjoituksiin, ihan vaan, että sais mahollisimman paljon taas ratoja alle ennen niitä kauden tärkeitä kisoja. Mentiin Vihdissä FEI junioreiden joukkueohjelma eli tämä meille jo erittäin tuttu, mutta tärkeä ohjelma.  Koska kenttä oli yön pakkasten jäljiltä vielä jäässä, kaikille oli käytettävissä vain noin 20min ryhmäverryttely maneesissa, mikä ei viilellä säällä riitä Wollelle, sillä hänellä kestää vähän pidemmän aikaa vetristyä ja notkistua. Kuitenkin rata meni muuten ihan hyvin, mutta Wolle oli ehkä vähän vahva kun en ehtinyt saada sitä täysin läpi. Meillä tuli yksi isompi rike radalla kun sulun jälkeen kohti tuomaria mun paino vähän horjahti ja tuli ylimääräinen vaihto. Pisteskaala oli 4-8 ja saatiin prosenteiksi 67.8 eli ihan hyvä kuitenkin ei millään parhaalla mahdollisella radalla! J

Tämän vihdin kisan jälkeen ei ollakaan oltu muutakuin kotona ja tehty paljon töitä Villen kanssa. Ollaan löydetty sille uusi työkalu miten sen saa nopeammin irti ja notkeaksi: väistöt! Varsinkin pitkillä diagonaaleilla raviväistöjä ja niiden sisällä siirtymisiä. Ne on tepsiny Wollella alkulämmittelyissä tosi hyvin! Ollaan tehty kotonakin nyt useammin laukan kokoamista ihan piruettilaukkaan asti ja muutamia puolipiruettejakin ollaan tehty. Mutta vain niinä päivinä kun heppa tuntuu oikein hyvältä. Mäkin oon kanssa niin fiilisratsastaja, etten voi oikein sunnitella ihan täysin mitä teen tänään, sillä jos heppa tuntuu tosi huonolta tai jäykältä jo alussa niin sitten keskityn vaan sen notkisteluun esim. niillä väistöillä ja siirtymisillä. Mutta jos heppa tuntuu jo tosi hyvältä tehtyä vaan parit väistöt ja hakeutuu hyvin kuolaimelle ja on energinen niin silloin pystyy tehdä enemmänkin. Sillä kyllähän Wolle kaikki tarvittavat liikkeet tällä tasolla osaa, mutta se kokonaiskuva ja niitten liikkeiden laadun määrittelee se, miten hyvin se on läpi.

Meillä loppuikin torstaina koeviikko ja alkoi pääsiäsloma joka me vietettiinkin puoliksi Ypäjällä. Elikkä perjantai-lauantai meillä oli maajoukkueleiri minkä teemana oli kúrit. Perjantaina ratsastettiin musat taustalla (jotta hevoset tottuis niihin taustalla soiviin musiikkeihin, ettei sitten kisatilanteessa pelkää niitä tms..) ihan vaan valmennustyyppisesti aluksi ja sen jälkeen Markolle kúr läpi.  Mehän ollaan yleensä tehty ite musat, mutta tänä vuonna ajateltiin oikeesti panostaa tähän kúriin, joten otettiin yhteen saksalaiseen kúr-ammattilaiseen yhteyttä joka tekee meille musat, mutta ne eivät ole vielä valmiit joten otin leirille mun vanhat musat mukaan, ihan vaan soidakseen taustalla, sillä nehän ei sovi taas tähän uuteen koreorafiaan. Perjantain rata meni ihan hyvin, Wolle kävi ehkä vähän kuumana, mutta ainakin oli energinen. Marko vaikutti tyytyväiseltä ja hänkin kehui, että ollaan taas parannettu viime kerrasta ja se oli kiva kuulla, sillä jos vertaa viime vuotta samaan aikaan, niin oltiinhan me ihan eri pisteessä kuin nyt… Nyt mäkin tunnen hevosen paljon paremmin jo näin reilu vuoden kokemuksen jälkeen ihan eritavalla kuin viime vuonna ja oon saanut jo vähän rutiinia tähän sen kanssa työskentelyyn.

Lauantaina ratsastettiinkin kilpailutyyppisesti kúrit tuomarille. Ja mä ratsastin siis pelkän koreokrafian ilman musiikkeja. Olin ehkä verkannut jo vähän liikaakin sitten, sillä kun menin radan niin W tavallaan kävi kuumana, mut kuitenkin se oli pohkeen takana, että ravissa se vaan juoksi ja käynnissä laahusti ja takarit meni ihan plörinäks. Muuten tuomari kyllä tykkäs koreokrafiasta, mutta sen verran muutettiin sitä, että päädyttiin jättämään yhdet turhat laukkavoltit pois, koska sitten tällaisena päivänä kun W ei olekaan parhaihaimmillaan, niin ne ei sitten näytä niin hyviltä ja kuitenkin on ihan turhat kun eihän niitä voltteja junioreilta pakollisina vaadita. Mielummin tekee niitten sijaan jonkun arvokkaan liikkeen, jolla voi saada pisteitä. Tuomari painotti just, että enemmän eteenpäinpyrkimystä saisi olla, ja sen huomasin itsekin ihan rataa ratsastaessakin. Saatiin kuitenkin teknisiä pisteitä tasan 69% mikä oli mun mielestä tosi hyvin tollakin radalla, vaikkei siis virheitä periaatteessa tullut, mutta ei ollut ihan parhaimmillakaan. Ja taiteellisia pisteitähän ei laskettu, sillä ei mulla ollut sitä musiikkia ja se vaikuttaa suuresti niihin taiteellisiin pisteisiin.

Väsyneenä palattiinkin lauantaina ypäjältä kotiin. Nyt Wolle saa hetken vähän kevyempää ja reilu viikon päästä lähdetäänkin taas Ypäjälle kohti kauden ensimmäisiä pm/em katsastuskisoja. Elikkä Future Cuppia mennään kisaamaan. Sooo exited!

Nyt mullahan alkoi uusi ja tän kevään viimeinen jakso lukiossa, joka on onneksi edellistä jaksoa paljon kevyempi, sillä suunnittelin sen niin, että pystyn keskittymään enemmän treenaamiseen ja kisoihin, kun nytkin toukokuun viikonloput alkavatkin jo täyttyä kisoista. Myös tämä helpottaa valtavasti koeviikkoa, joka on juuri SM:ien kanssa samaan aikaan, niin se ei mua niin häiritse kun mulla ei ole kuin pari tentattavaa koetta. :) 

Ihanaa, että pian taas alkaa kisakausi! Can't wait! :)